Edunvalvontavaltuutus
Uutta edunvalvontavaltuutusta koskeva laki tuli voimaan marraskuun 2007 alusta. Valtuutus tarjoaa edunvalvojan määräämistä kevyemmän ja joustavamman vaihtoehdon toimintakyvyttömien henkilöiden asioiden hoitamiselle. Valtuutuksen avulla henkilö voi itse ennakoida mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, kun oma toimintakyky ei enää riitä.
Miksi valtuutus
Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.Valtakirjan antamisella henkilö voi itse valita henkilön (tämän suostumuksella) Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään sekä taloudellisissa asioissa että henkilöään koskevissa asioissa kuten esimerkiksi myös terveydenhoidossa.
Ero edunvalvojan ja valtuutetun välillä
Erona edunvalvontaan on se, että edunvalvontavaltuutusta käyttäessään henkilö itse etukäteen valitsee valtuutetun ja määrittelee niiden asioiden piirin, jotka hän haluaa tälle uskoa. Edunvalvojan määrääminen taas tapahtuu käräjäoikeuden tai maistraatin päätöksellä, joka voidaan tehdä vasta siinä vaiheessa, kun henkilön oma toimintakyky on jo vajavainen ja edunvalvonta on tullut ajankohtaiseksi.
Valtuutuksen antaminen on määrämuotoinen
Edunvalvontavaltuutusta koskeva valtakirja on testamentin tapaan tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Todistajien tulee tietää, että kyseessä on edunvalvontaa varten tehtävä asiakirja, mutta heidän ei tarvitse tietää asiakirjan sisältöä. Todistajien on merkittävä allekirjoituksensa oheen syntymäaikansa ja yhteystietonsa sekä todistamisen paikka ja aika. Heidän on mainittava, että he ovat olleet samanaikaisesti läsnä valtakirjaa tehtäessä. Heidän on lisäksi tehtävä merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys ja muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen. Myös valtakirjan muulle sisällölle on laissa asetettu vaatimukset.
Valtakirjan sisältövaatimukset ovat pitkälti testamentin kanssa yhtenevät. Siksi kannattaa käyttää oikeudellista asiantuntemusta apuna valtakirjaa suunniteltaessa ja laadittaessa.
Valtuutuksen voimaan saattaminen
Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan maistraatin vahvistamisella sen jälkeen, kun tilanne on muuttunut niin, että valtuuttaja on esimerkiksi dementian tai muun sairauden vuoksi tullut pääosin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.
Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa. Valtuutuksen antanut henkilö voi vaikuttaa valvonnan laajuuteen. Hän voi esimerkiksi määrätä, että valvonnassa sovelletaan holhoustoimilain säännöksiä, jotka koskevat velvollisuutta antaa maistraatille määräajoin tili tehtävän hoitamisesta.
Voiko valtuutuksen peruuttaa?
Valtuuttaja voi peruuttaa edunvalvontavaltuutuksen, jos hän kykenee ymmärtämään peruuttamisen merkityksen. Peruuttaminen toimitetaan siten, että valtuuttaja ottaa valtakirjan takaisin tai hävityttää sen. Jos valtuuttaja antaa uuden edunvalvontavaltuutuksen, aikaisempi valtuutus katsotaan peruutetuksi siltä osin kuin uusi valtuutus sisältää sen kanssa ristiriitaisia määräyksiä.
Valtakirjan antaja ei voi sitovasti antaa lupausta olla peruuttamatta valtakirjaa. Jos sellainen lupaus on annettu, saaja ei voi siihen pätevästi vedota.