Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet päätösvalmistelussa
Viime syksyn ja talven aikana on silloin tällöin tullut esille kuntalaisten tyytymättömyys kunnassa valmisteilla olevien asioiden tiedottamiseen. Mm. Kurittulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja lähestyi kirjeellä kunnanhallituksen jäseniä Kurittulaan luonnestellun asemakaavan johdosta.
Sain itsekin tietää suunnitelmaluonnoksesta ensimmäisen kerran vasta edellä mainitusta kirjeestä. Kunnanhallituksen kokouksessa 27.3.2006 tuli ilmi, ilmeisestikin enemmän vahingossa kuin tarkoituksella, pitkälle edennyt valmistelu eräiden lähikuntien kuntayhtymien fuusiosta.
Edellä mainittu pani minut tutkimaan, löytyykö lainsäädännöstä ohjeita valmistelun tiedottamiseen/ tai salamiseen; ei pelkästään kuntalaisen näkökulmasta vaan myös kunnan luottamuselinten jäsenten toiminnan kannalta tarkasteltuna.
Peruslakina kunnan toiminnalle ja kuntalaisten oikeuksille kunnan jäsenenä löytynevätkuntalaista. Samoin myös kunnan luottamuselimissä toimivien jäsenten oikeudet.
Lainsäätäjän tavoite
Voimassa olevan kuntalain valmisteluvaiheessa kiinnitettiin erityisestä huomiota kuntalaisten mahdollisuuteen vaikuttaa asioiden käsittelyyn jo vamisteluvaiheessa.
Hallituksen esityksessä kuntalaiksi (HE 192/1994)lausuttiin mm.:"Kunnallishallinnossa on perinteisesti korostettu edustuksellista demokratiaa, mihin liittyen on korostettu valtuuston asemaa toimielimenä, joka välittää kuntalaisten tahdon kunnan hallintoon. Yhä tärkeämpiä ovat kuitenkin erilaiset suoran osallistumisen muodot, kuten kuntalaisten välitön mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin ja niiden valmisteluun tai osallistua ja vaikuttaa palvelutoiminnan järjestämiseen."(Korostus kirjoittajan).
Edelleen hallituksen esityksessä kuntalaiksi todettiin:"Kunnan asukkaiden valitsema valtuusto ja sen alainen kunnan muu luottamushenkilöhallinto, asukkaiden suora osallistuminen sekä toiminnan sisäiset päätöksenteko- ja menettelysäännöt ovat kokonaisuus. Tämän kokonaisuuden toimivuus on kunnallisen itsehallinnon ja demokratian sekä asukkaiden tarvitsemien palvelujen kannalta ratkaiseva."
Tavoitteena oli luoda edustuksellisen demokratian rinnalle edellytykset toimivalle suoralle vaikuttamiselle eli kuntalaisten toiminnalle kuntavaalien välillä.
Eduskunnan hallintovaliokunta lausui mietinnössään (HaVM 18/1994)hallituksen esityksestä kuntalaiksi mm.: "Hallituksen esityksessä korostetaan suoran demokratian merkitystä ottamalla lakiin aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset kunnan asukkaiden suorista osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista. Valiokunta huomauttaa, että tiedottamisen on oltava niin tehokasta, että kunnan asukkailla on tosiasialliset edellytykset osallistua ja vaikuttaa jo asioiden valmisteluvaiheessa. Tiedottamisessa kunnilta edellytetään aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä selkeää hallintokulttuurin muutosta avoimempaan suuntaan.
Olennaista nyt käsiteltävän asian osalta hallituksen esityksessä ja hallintovaliokunnan mietinnössä oli kunnalle säädettävä velvollisuus tiedottaa vireillä olevista ja vireille tulevista asioista niin aikaisessa vaiheessa, että kuntalaisilla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin jo valmistelun alusta lähtien.
Kuntalain 4. luvussa (§:t 26 - 31) säädetään kunnan velvoitteista edistää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Miten lainsäätäjän tavoitteet ovatkaan toteutuneet?
Miten tavoite toteutunut
Valtioneuvosto antoi 4.4.2002 eduskunnalle selonteon kansalaisten suoran osallistumisen kehittymisestä uuden kuntalain aikana.Selonteossa todetaan kuntien tiedottamisen lisääntyneen, mutta erityisesti vireille tulevien asioiden tiedottaminen on ollut vähäistä.(Vahvennus kirjoittajan).
Sisäasiainministeriö käynnisti joulukuussa 2003 hankkeen kunnallisen demokratian kehittämiseksi. Hanke on yksi kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman kuudesta osahankkeesta. Hankkeen tavoitteiksi ilmoitetaan: "valtuuston vallan vahvistuminen, kunnallishallinnon julkisuusperiaatteen vahvistuminen, kuntien palvelutuotannon uusien muotojen legitimoituminen, päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääntyminen, osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen sekä luottamushenkilötyön edellytysten parantaminen."
Kun verrataan edellä mainitun hankkeen tavoitteita voimassa olevan kuntalain hallituksen esityksessä tavoiteltuihin kansalaisvaikuttamisen keinoihin, niin ei voi kuin todeta, että käynnissä olevan hankkeen pyrkimykset ovat olennaisesti vähäisemmät, kuin kuntalaki jo nyt velvoittaa kuntia.
Miten Maskussa?
Näkemykseni mukaan myös Maskussa asiat valmistellaan yleisen käytännön mukaisesti. Valmistelu tapahtuu pitkään virkamiesjohdossa. Valmistelun ollessa riittävän pitkällä mukaan tiedonjyväsiä jakamaan päästetään muutama ns. johtava luottamushenkilö. Kokemukseni perusteella tiedot tällöinkin käsitellään "luottamuksellisesti"; valmistelutieto ei oikeastaan leviä yhtään laajemmalle. Esimerkkinä valmistelukäytännöstä olkoon suora lainaus eräästä lähiseutujen kunnanjohtajista muodostuvan seurantaryhmän kokousmuistiosta:
- "
Toimenpiteet asian eteenpäin viemiseksi:
Kaikkien kolmen kuntayhtymän osakaskuntien puheenjohtajat kutsutaan kokoon ja valmistellaan asiaa esitettäväksi puheenjohtajistolle. Ehdotus puheenjohtajille tulee olla valmis huhtikuun aikana. -
Seuraava kokous
Seuraava kokous, johon kutsutaan edellä mainitut osakaskuntien puheenjohtajat, pidetään ... -
Tiedottaminen
Sovitaan pelisäänöistä ...2006 kokouksessa, tieto valmisteluvaiheessa luottamuksellista. Tiedonkulku pääsääntöisesti kunnanjohtajien välityksellä päättäjille."(Vahvennus kirjoittajan)
Miksi avoimuus on niin vaikeaa?
Salailevalla valmistelukulttuurilla on pitkä perinne. Toimintatapa vallinnee samanlaisena koko kuntakentässä. Muutoksen saaminen on tällöin erittäin vaikeaa. Tuntuu, että muutosta ei ohjaavalla lainsäädännöllä saada aikaan. Lakiin pitää ilmeisesti kirjoittaa velvoittavat kasuistiset säännöt kuntalaisdemokratiasta sanktioineen muutoksen saamiseksi nykyiseen käytäntöön.
Valmistelukäytänöllä on varmaankin myös tietynlainen valtapoliittinen merkitys. Pienessä piirissä tapatuvan valmistelun tuloksena syntynyt päätösehdotus esitetään päätettäväksi varsin niukoilla perusteluilla ilman valmistelussa esillä ollutta taustamateriaalia. Päätös tapahtuu tällöin ilman omaa tietämystä asiasta ajatuksella: "varmaankin asia sitten näin on".
Lopuksi vanha sanonta: "Tieto on valtaa. Tiedon jakaminen on oman vallan vähentämistä."
Olavi Hillgren 2. heinäkuuta 2006